Risteily Silja Serenadella 3.-5.6.2019

Vain kaksi viikkoa oli kesäkuisen ja toukokuisen reissun välillä, apua! Paljon junamatkailua ja hieman alkoi jo tympimäänkin laivareissailu, mutta niin minä vain nyt heinäkuun ensimmäisenä päivänä kaipaan uudelleen laivalle pääsyä. Elokuussa koittaa kuitenkin sitten uusi reissu, mutta sinne on vielä pitkä aika. Onneksi tekemistä riittää melkein jokaiselle viikonlopulle ennen sitä ja kesäopinnotkin odottavat tekijäänsä.

Kesäkuun alun reissulle suuntasin serkkuni kanssa. Matkaan sisältyi ihania merimaisemia ja paljon höpöttelyä kaikesta maan ja taivaan välillä. Toisaalta oli välillä ihanaa olla matkaseuran kanssa liikenteessä myös Siljalla, kun ei tarvinnut yksin kaikkia ajatuksiaan purkaa. Vieraille ihmisille jutteleminen ja omat "rutiinini" saivat jäädä vähemmälle, mutta saimmepahan shoppailtua.

Showna oli Action Street, joka sisälsi vauhdikkaita tanssiesityksiä ja akrobatiaa. Minun mieleinen showtarjonta oli erittäin vauhdikasta ja musiikki oli mukaansatempaavaa, olisi niin tehnyt itse myös mieli lähteä mukaan tanssahtelemaan! Harmikseni tällä reissulla matkaseurani ei ollut halukas tanssimaan enkä halunnut häntä yksinkään jättää, joten minun tanssihaluni saivat hälventyä. Action Street ei kuitenkaan kohonnut yli suosikkini TODESin.

Reissu oli tällaisen laivaintoilijan oikea paratiisi, kun Turun linjalla eli minulle (ainakin toistaiseksi) tuntemattomalla reitillä kulkeva aamulaiva Galaxy oli huoltopäiväänsä viettämässä Värtahamnenilla! Koska sää oli mitä erinomaisin paluumatkalla, oli Tukholman upeaa saaristoa ihana ihastella kannelta käsin ja bongasinhan minä sieltä niin Tukholmaan matkalla olleen Amorellan kuin myös perässä kulkeneet M/S Romantika, MSC Poesia sekä Serenade of the Seas. Maarianhaminassa oli myös ihana käydä katsaltamassa Gabriella.

Kesäloman aloitus Serenadella 18.-20.5.2019

Aikaisemman vuoden tapaan varasin itselleni risteilyn heti lukuvuoden päätteeksi. Myös tänä vuonna oli tarkoitus lähteä serkun kanssa matkaan, mutta hänelle tuli mutkia matkaan kuten myös toiselle matkaseuraksi lupautuneelle, joten suuntasin lopulta taas kerran yksikseni meriseikkailulle. Ei siinä mitään, olen tässä reissujen lomassa huomannut viihtyväni Siljan laivoilla paljon paremmin yksikseni kuin matkaseurassa.

Menomatka Silja Serenadella sujui leppoisasti shoppaillen, laivaa kierrellen ja esityksiä katsellen. Odotin innolla reissua, sillä teemana laivalla oli Italia. Kuitenkin petyin hieman showtarjontaan kyseisellä reissulla, mutta sentään sekä meno- että tulomatkalla reitiksi valikoitunut Porkkalanväylä tarjosi minulle mahdollisuuden nauttia ihanista maisemista.

Tosiaan esiintyjänä oli Dance factory, johon lukeutui niin laulua kuin tanssiakin. Ehkä minun makuuni hieman tylsähköt esitykset, sillä itse pidän erityisen vauhdikkaista tanssiesityksistä. Livemusiikki oli kuitenkin hyvää ja laulajat olivat upeaäänisiä!

Maissaolopäivä sujui mukavissa merkeissä laivalla, sillä yksin minä en Tukholmaan lähde mielelläni seikkailemaan eikä tarvetta sille edes ole. Paluumatkalla perinteisesti fish&chips evääksi pikaravintolasta sekä viimeiset ostokset mukaan. Vuoden toinen reissu Serenadella ja kaikkiaan viides risteily ensimmäisen puolen vuoden aikana sujui tavanomaiseen tapaan eikä mitään erikoista tapahtunut.

Viking Line M/S Mariella 27.-29.4.19

Kerkesihän siinä yli vuosi vierähtää, kun viimeksi olin Mariellalla matkannut kohti Tukholmaa. Matkani alkoi tuttuun tapaan aamuyhdeksän junalla Joensuusta kohti Helsinkiä. Yleensä VR on minun kohdallani ollut ajallaan tai maksimissaan puolisen tuntia myöhässä, mutta tällä kertaa jäimme aikataulusta jälkeen 55 minuuttia, sillä eräs pendolino oli rikkoutunut keskelle ei-mitään Mäntsälässä ja kaikki tuon kyseisen junan matkustajat siirtyivät meidän kyytiimme. Ei siinä mitään, jouduin matkaseurani kanssa kuitenkin satamassa odottelemaan laivaanpääsyä ainakin puolisen tuntia.

Menomatkalla testasin ensimmäistä kertaa Ocean Grill -ravintolan tarjonnan ja pakko sanoa, että tuolloin ruokalistalla ollut lohi oli erittäin maukasta! Menomatka taittui myös aika paljon maisemia ihastellen, sillä reittimme kulki Porkkalanväylän kautta, kiitos siitä vain Riikalle, jonka muuten tapasin myös ensimmäistä kertaa kyseisellä reissulla melkein vuoden viestittelyn jälkeen! Uusi ystävä oli varma. Paluupäivänä myös kävimme yhdessä karkkibingoamassa ja voitinhan minä siellä jopa kaksi kertaa. Muutoin tuo paluumatka meni lähinnä hytissä maatessa.



Tukholmassa käväisimme kävellen ja ilman kiirettä. Vanha kaupunki on aina yhtä ihana ja tällä kertaa nautimme myös aamiaista kahvilassa siellä. Mitään ei minulta tarttunut matkaan kaupungilta, sillä en oikeen koe, että keskustasta löytyisi minulle enää mitään oleellista, onhan se niin monesti käyty läpi. Mieluummin haluaisin suunnata nokkani kohti Mall of Scandinaviaa.

Matkan tarkoituksena ei siis ollut alunperin viettää aikaa vain hytissä, mutta jostain syystä se kääntyi kuitenkin siihen, että bändin musiikista ei tullut nautittua kuin paluumatkalla sen aikaa, että pysähdyimme Maarianhaminassa. En valita, sillä tällä reissulla tapahtui kuitenkin jotain elämääni mullistavaa ja paljon tärkeämpää kuin joku laivan bändi.

Parasta Jälkeen -risteily 4.-5.4: mitä jäi mieleen?

Varasin helmikuussa ihan vain hetken päähänpistosta reissun HitMix-radiokanavan ysäriristeilylle Parasta Jälkeen huhtikuun alkuun. Risteily oli lahja itselleni siitä, kun läpäisin minulle erittäin vaikeaksi koituneen kurssin. Ihan mielenkiintoinen kokemus kyllä sinänsä, että päädyin lähtemään matkaan yksin mutta loppujen lopuksi hytissäni majoittuikin kaksi minulle ennestään tuntematonta naista, joihin tutustuin vasta lähtöpäivänä satamassa.

Reissu alkoi Movetronin erittäin energisellä keikalla! Missasimme tosin alkuhuuman eli sen huudon, mikä siellä olisi ollut juuri keikan alettua, koska saavuimme paikalle vasta ensimmäisen kappaleen aikaan. Vapaata oli hieman ylempänä kuin täpötäydellä tanssilattialla ja päädyinkin itse istumaan kaiteelle aivan kaiuttimen ääreen eli heikentynyt kuulo loppuillan oli varma. Vieressäni oli myös joku siniseen peruukkiin pukeutunut nainen, joka töni ja äksyili minulle jos hiemankaan satuin edes vahingossa tönäisemään. Ei siinä mitään, mahtava kokemus ja paljon parempi kuin vuoden takainen opiskelijabileiden keikka.

Kyllähän se meininki vaan parani, kun siirryimme valloittamaan eturivin ja odottelemaan Vengaboys-yhtyeen keikkaa. Tuo keikka oli kyllä aivan mahtava ja oikeastaan yksi syy sille, miksi risteily niin minua kiinnosti. En valita, eturivikokemus oli aivan mahtava ja videomateriaaliakin kertyi sen verran, mitä alkoholiaivoiltani muistin tai suoraan sanoen kykenin kuvaamaan. Jätin menoiltana välistä Haddawayn keikan, sillä aivan alkuun se tuntui kauhean lattealta enkä itse niin kovin pitänyt siitä lyhyestäkään livekokemuksesta. Ehkä se olisi loppujen lopuksi ollut hyvä, mutta jälkikäteen ei harmita yhtään sen väliinjääminen.

Paluupäivänä kuitenkin kävin katsaltamassa vielä Mascaran keikan meininkiä eli siis kuuntelemassa niin minulle kuin monelle muullekin tutun kappaleen Erittäin hyvä ellei täydellinen. Meininki oli aika lattea verrattuna edellisillan Movetronin keikkaan, mutta hyvin jaksoivat energisesti leidit esiintyä. Itse hipsin paikalta pois heti kyseisen kappaleen jälkeen ja niin teki moni muukin kanssaristeilijä.

Kokonaisuudessaan hyvä risteily, mutta minun mielestäni tulopäivällekin voisi olla enemmän ysärimeininkiä. Tunnelma oli lattea, ainakin mitä kiertelin laivaa paluumatkalla ja ulkona oli ankea olla, sillä joka paikka oli täynnä tuoppeja ja muuta roskaa. En kuitenkaan valita, sillä olihan se odotettavissa. Kallis reissu, mutta kyllä Vengaboys oli sen arvoinen! En kyllä tiedä siitä menisinkö toista kertaa, se jää nähtäväksi.

Silja Symphony 6.3.-8.3.2019

Ei ehkä paras mahdollinen reissu tällä kertaa. Lähdin matkaan taas tuttuun tapaan aamuyhdeksältä Joensuusta kohti Helsinkiä. Junamatka sujui hyvin: juna oli ajallaan määränpäässä, mutta puolet matkasta vieressäni istui ummehtuneelle tuoksahtanut mieshenkilö, joka teki matkasta hieman epämiellyttävän. Nopeasti kuitenkin kohteeseen päästyäni syömään ja sitten suunta kohti Olympiaterminaalia.

Hyttinä minulla oli taas promenade, tällä kertaa kannella 9. Hytti kuitenkin osoittautui normaalia huonommaksi, kun esimerkiksi pyyhkeitä puuttui ja kylpyhuoneen suihku muistutti enemmän uima-allasta, sillä viemäri ei vetänyt kunnolla ja näin ollen myös suihkukäynnit jäivät pikaisiksi. Sain myös jo ennen matkan alkamista ison sähköiskun pistorasiasta, jonne oli jäänyt luultavasti edelliseltä asiakkaalta pistoke ilman johtoa kiinni. Kyseiseen pistorasiaan en siis edes koskenut, kun sähköiskun sain. Pieni paniikki kyllä yllätti tämän yksin matkaajan. Marssin kuitenkin hetken kuluttua infoon viestimään tilanteesta ja sähkömies kutsuttiinkin paikalle pikaisesti korjaamaan tilanne. Pienten kielimuurien kautta kuitenkin toivotin hyvät päivänjatkot ja minä suuntasin heti laivan lähdettyä terveydenhoitajan juttusille.

Matkaan mahtuin myös kuitenkin jotain positiivista, sillä Uniq Entertainmentin showt tarjosivat minulle paljon viihdettä ja voisin jopa sanoa, että pidin näistä esityksistä enemmän kuin syksyisestä TODESista! Valokuvia ja videoita tuli paljon napsittua ja erityisesti pidin siitä, kuinka naislaulaja huomioi niin yleisössä olleet lapset kuin myös esimerkiksi minun kaltaiseni kuvaajat. Muutenkin niin mukaansatempaavat showt, juuri sellaiset joista pidän. Livebändin tahdissa ei nyt tullut tanssahdeltua, sillä sekä mennessä että tullessa oli sen verran sivuittaista keinumista, että päätin suunnata aikaisin yöunille.

Paluupäivän aamuna oli aivan uskomattoman upea sää, aurinko paistoi ja kimalsi ihanasti veden pinnalla. Oli se sen arvoista, että Helsinkiin saapuessa päädyin keulaan katselemaan Kustaanmiekan salmen lävitse kulkemista ja muutenkin nauttimaan kauniista säästä, joka myöhemmin päivällä muuttui harmaaksi. Se ei minua tosin haitannut, sillä olihan edessäni pitkä junamatka takaisin kotipuoleen. Jälkikäteen hieman vain harmittaa, että reissu, jonka tarkoituksena oli hieman juhlistaa yksin edellisellä viikolla ollutta syntymäpäivääni, meni hieman penkin alle. Noh, ensi kerralla parempi onni!

Helsinki-Tukholma: Silja vai Viking?

Jokaisella on varmasti omat suosikkinsa: toiset suosivat ehdottomasti Siljan ja toiset taas Vikingin laivoja, ja jotkut matkustavat ainoastaan tietyllä laivallakin. On myös meitä väliin putoajia, jotka löytävät molempien yhtiöiden aluksilta niin hyviä kuin huonojakin puolia. Koska törmään usein tilanteisiin, joissa suositaan vain toista yhtiötä, niin päätin koota omieni kokemusteni perusteella plussat ja miinukset minun näkökulmastani.

VIKING LINE
Mariella ja Gabriella ovat mielestäni hyvän mielen laivoja, jotka tarjoavat rauhallisen irtioton arjesta. Parhaimmat laivakokemukseni ovat myös kyseisiltä laivoilta vaikka matkoja onkin kertynyt niiden kyydissä toistaiseksi vain 5. Erityisesti Mariella on tarjonnut minulle lukuisia muistorikkaita tapauksia tässä nuorella aikuisiälläni, mutta valitettavasti Gabriella sai kunnian toimia huhtikuussa 2017 minun ensimmäisenä laivakokemuksena sitten vuoden 2014 lukioristeilyn. En kuitenkaan niin välittänyt laivoista vielä lukioaikaan, joten reissu Gabriellalla sai kyllä minut totaalisesti koukkuun risteilyihin.



Kesäisin on niin ihana seisoa Gabriellan keulassa katsellessa vaikka kaunista Tukholman saaristoa tai sitten istuskellessa kannella nauttien upeasta säästä (ylempi kuvakollaasi). Mikäli sää kuitenkin yllättää, on aivan yhtä ihanaa myös istua Club Marin perässä katsellessa taakse jäävää merta ja lomassa myös nautiskella drinkki jos toinenkin, ne kun ovat minusta parempia Vikingillä ja halvempiakin, tai ainakin ovat olleet! Mariellalla ehdoton plussa on retrohenkisyys ja yleensäkin rakastan Vikingin laivojen pitkiä hyttikäytäviä! Tukholman satamasijainti on myös paljon Siljaa parempi ja olen kokenut kävelyn paremmaksi vaihtoehdoksi kuin ottaa bussin keskustaan. Buffet on mielestäni myös parempi ja näin nirsolle ja erikoisia allergioita omaavalle yksilölle sopivampi. Aamiainen buffetissa antaa hyvän alun päivälle, kun aamupalaa nauttiessa saa katsella saariston maisemia.

SILJA LINE
Tarvitsisiko sitä edes muuta sanoa kuin promenade? Vastaan että ei: tuo pitkä keskikäytävä vain luo minun mielestäni niin hyvän fiiliksen risteilylle. Upeat valot ja minun rakastamastani suosikkihytistä eli promenadehytistä (kuvakollaasi alla) katsellessa ihmisten iloisia menoja tulee kyllä erittäin hyvä mieli itsellekin. Satama tosiaan sijaitsee omaan makuuni kaukana, ja samassa ajassa jonka Siljan laivoilta kävelee lähimmälle metroasemalle, niin olisin Vikingin terminaalilta kävellyt jo vähintään vanhaan kaupunkiin. Siksi olenkin yksin reissatessani päättänyt viettää päivän aina laivalla, jolloin on ollut hyvin aikaa myös tutustua lähemmin itse laivaan ja kilometrejä onkin tällöin saattanut päivän aikana kertyä hyvinkin jopa 10.

Kuten tuossa jo ylempänä mainitsin niin Siljan buffet on minun mielestäni huono. Syksyllä minun ruokailuni jäi hyvin vähäiseksi, sillä esimerkiksi rakastamani lohen kaverina oli sitruunaa, jolle huomasinkin sitten olevani allerginen. Yksin reissaillessa olen siirtynyt nauttimaan nopeasta ruoasta Promenadelle. Taxfree on myös huomattavasti suurempi kuin Vikingin laivoilla ja iskeekin suuri valinnan vaikeus mitä oikein mukaan ottaisi, ja matkalaukkukin tahtoo oikein huutaa täytettä. Siljalta minun täytyy ehdottomasti näin sosiaaliseen mediaan addiktoituneena mainita, että nettiyhteys pelaa hyvin!

Siljan showtarjontaa ei voi olla mainitsematta! Symphonyn syyskuisella reissulla 2018 rakastuin TODES:iin jopa niin paljon, että täytyi se käydä toiseen kertaankin katsomassa. Muutenkin Starlight, entinen Atlantis Palace, tarjoaa hyvät puitteet showtarjonnalle ja myös housebändiä on mukava olla kuuntelemassa ja jopa käydä musiikin tahdissa tanssimassa, oli sitten seuraa tai ei. En voi kyllä sanoa että Serenadella olisi  yhtään huonommat puitteet mitä show-esityksiin tulee, sillä tammikuinen The Gatsby Cruise tarjosi kyllä minulle runsaasti viihdettä ja uusia elämyksiä!

Silja Serenade 12.-14.1.2019

Aurinkoinen lauantaiaamu 12. tammikuuta. Kello oli noin 9 kun nousin pitkän junan kyytiin ja lähdin suuntaamaan kohti Helsinkiä edessäni 4,5 tunnin junamatka, jonka pystyin onneksi upean sään myötä viettämään nauttien upeista lumisista maisemista. Aika meni nopeasti eikä vartin myöhästyminenkään minun menoani haitannut, olinhan suuntaamassa uudelle seikkailulle: elämäni ensimmäistä kertaa Silja Serenadelle.

Serenade oli minulle siis täysin uusi laivakokemus. Sisaraluksellansa Symphonylla olen aikaisemmin matkustanut kolme kertaa, joten lähdin erittäin innolla katsomaan, kuinka kyseinen alus eroaa aikaisemmista kokemuksistani ja varsinkin nyt vastikään saaneiden uudistustensa jälkeen. Päätin tälle seikkailulle suunnata edellisreissun tapaan yksin, sillä näin koen saavani enemmän irti kokemuksista.

ENSI- JA YLEISVAIKUTELMA
Aivan ensimmäisenä ihastuin laivan mattoihin ja siniseen värimaailmaan! Remontissa tulleet uudet käytävämatot kyllä olivat piristys muutoin pimeään vuodenaikaan, enkä osaisi kuvitella Serenadea punaisen sävyisessä sisustuksessa. Laivan ulkoinen olemus ei minusta eronnut sisaraluksestaan paljoakaan, mutta henkilökunnassa eroavaisuudet kyllä huomasin selvästi: isompi osa työntekijöistä oli oikeasti iloisia ja palvelivat matkustajia hyvillä mielin! Oli myös huomattavasti mukavempaa jutella heidän kanssaan, kun sai positiivisen vastaanoton. Olihan minun myös pakko tervehtiä käytävällä risteilypäällikköä.

Pidän harvoin hytissä istuskelusta, vaikka yksin matkustaessa se usein onkin houkuttelevampaa, sillä rakastan promenadehyttejä. Kuitenkin haluan viettää myös aikaa hytin ulkopuolella ja erityisesti Starlight oli mieleeni, vaikka en siellä istunutkaan niin paljon kuin oikeasti olisin halunnut. Kävin myös keulassa Sea View Loungessa nauttimassa pimeästä merestä ja erityisesti Maarianhaminaan saapuessa pidin hyvin rauhallisesta istuskelusta. Valinnanvaraa oli istumapaikkojen suhteen paljon, mutta voin vain kuvitella, kuinka kyseinen tila tulee olemaan täynnä kevään ja kesän koittaessa. Tämän kertaisella risteilyllä vietin aikaa myös New York Club & Loungessa ja kävin ensimmäistä kertaa laulamassa julkisesti karaokeakin näin aikuisiällä!

Siljalla ehdottomasti suosikkejani ovat showt. Tällä kertaa showna oli The Great Gatsby Cruise ja vaikka esitykset erosivatkin suhteellisen paljon syksyisestä ehdottomasta suosikistani TODES-tanssiryhmästä, niin nautin kyllä tosissani näistäkin esityksistä. Harmillista vain oli, että esitysten ajan täytyi tyytyä istumaan portaikossa, mikäli halusi valokuvia napsia, mutta ei se minua haitannut. Pääsin näkemään nyt ensimmäistä kertaa myös burleski-esityksen sekä kauhistelemaan rullaluistimilla tapahtuvia pyörähdyksiä, eikä tietysti sovi unohtaa myöskään kyseisen showryhmän naislaulajan upeaa ääntä, joka lumosi minut täysin.